Tietoa aiheesta tunneriippuvuus
Tunneriippuvuus näkyy voimakkaana hylätyksi tulemisen pelkona, jatkuvan hyväksynnän tarpeena tai pysymisenä vahingollisissa suhteissa. Terapiassa työstetään itsetuntoa, rajoja ja aiemmissa suhteissa opittuja malleja.
Kliiniset psykologit ovat psykologeja, joilla on erikoiskoulutus mielenterveyden ongelmien arviointiin, diagnosointiin ja hoitoon, ahdistuksesta ja masennuksesta monimutkaisempiin tiloihin. Joissakin maissa se on säännelty terveydenhuollon erikoisala; Therapy247 tarkistaa rekisteröinnin.
Mielenterveyspalvelut maassa Suomi
Julkinen terveydenhuolto · Hyvinvointialueiden julkiset terveyspalvelut ja Kelan korvaukset
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha. Lisätietoa
Näin tarkistat, että ammattilainen on laillistettu
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto). Lääkärit, myös psykiatrian erikoislääkärit, ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän ammattioikeutensa voit tarkistaa JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
Vakuutukset ja korvaukset
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapian yksilökäynnistä enintään 57,60 EUR. Korvausta saa enintään 80 käynnille vuodessa ja yhteensä 200 käynnille enintään 3 vuoden aikana, ja Kela tekee päätöksen vuosi kerrallaan.
Kiireellinen apu maassa Suomi
Jos sinun tai jonkun muun henki on vaarassa, soita heti hätänumeroon. Nämä palvelut auttavat milloin tahansa:
- 112 · Emergencias
- 09 2525 0111 · MIELI Kriisipuhelin
- 09 2525 0112 · MIELI Kristelefon
Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026 · Lähteet: kela.fi, valtioneuvosto.fi
Merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
Läheisyyden kaipuu on inhimillistä. Kyse voi olla tunneriippuvuudesta, kun hyvinvointisi riippuu lähes kokonaan yhdestä ihmisestä, tunnet voimakasta ahdistusta ajatellessasi hänen menettämistään, haet jatkuvasti vahvistusta, luovut omista tarpeistasi, ystävistäsi tai kiinnostuksen kohteistasi säilyttääksesi suhteen tai pysyt sinua satuttavissa suhteissa, koska yksin oleminen tuntuu sietämättömältä. Sitä voi esiintyä kumppanin, perheen tai ystävien kanssa.
Mikä auttaa: hoidot ja ammattilaiset
Psykologit ja psykoterapeutit voivat auttaa sinua ymmärtämään, mistä nämä kaavat ovat peräisin, ja rakentamaan turvallisemman käsityksen itsestäsi. Usein käytetään kognitiivista käyttäytymisterapiaa (KKT), skeematerapiaa sekä kiintymyssuhdekeskeisiä ja psykodynaamisia menetelmiä, samoin kuin itsetunnon, jämäkkyyden ja rajojen työstämistä. Jos suhteeseen liittyy kontrollia tai kaltoinkohtelua, myös erikoistuneet tukipalvelut voivat auttaa.
Milloin hakea kiireellistä apua
Jos olet suhteessa, jossa sinua uhkaillaan, kontrolloidaan tai vahingoitetaan tai jossa pelkäät, ja olet välittömässä vaarassa, ota yhteyttä paikalliseen hätänumeroon. Erikoistuneet lähisuhdeväkivaltaan perehtyneet palvelut voivat auttaa sinua laatimaan turvasuunnitelman. Hae kiireellistä apua myös, jos pelko jonkun menettämisestä tai ero johtaa ajatuksiin itsesi vahingoittamisesta tai elämäsi päättämisestä.
Mitä voit tehdä sillä välin
Yritä rakentaa uudelleen elämäsi osa-alueita, jotka eivät riipu yhdestä ihmisestä: ystävyyssuhteita, harrastuksia, omaa aikaa ja henkilökohtaisia tavoitteita. Huomaa, milloin haet vahvistusta, ja harjoittele sietämään hieman epävarmuutta. Tunteistasi kirjoittaminen voi auttaa sinua tunnistamaan toistuvia kaavoja. Tukeudu ihmisiin, jotka kunnioittavat sinua, ja etsi luotettavaa tietoa terveistä ihmissuhteista ja kontrolloinnin varoitusmerkeistä.
Mitä kliininen psykologi tekee?
Kliininen psykologi arvioi, diagnosoi ja hoitaa lasten, aikuisten tai ikääntyneiden mielenterveyden ongelmia. Arjessa hän tekee kliinisiä haastatteluja, käyttää validoituja kyselyitä ja testejä, muodostaa käsityksen siitä, mikä pitää ongelmaa yllä, ja toteuttaa tutkimusnäyttöön perustuvia terapioita. Kliiniset psykologit työskentelevät usein sairaaloissa, avohoidon mielenterveyspalveluissa tai yksityisvastaanotoilla ja tekevät yhteistyötä psykiatrien, yleislääkärien ja sosiaalipalveluiden kanssa.
Milloin kliininen psykologi voi auttaa?
Kliininen psykologi on hyvä valinta kohtalaisiin tai vaikeisiin tai pitkittyneisiin vaikeuksiin: ahdistuneisuushäiriöihin, masennukseen, pakko-oireisiin, traumaan, syömishäiriöihin, persoonallisuuteen liittyviin vaikeuksiin tai silloin, kun tarvitaan virallinen diagnoosi tai lausunto. Jos lääkitystä saatetaan tarvita tai turvallisuus on vaarassa, myös psykiatrin tulisi olla mukana. Valmennukseen tai henkilökohtaiseen kasvuun muut ammattilaiset voivat sopia paremmin.
Miten valita
Valitessasi tarkista ammattioikeus ja koulutus, käytetty lähestymistapa ja onko ammattilaisella kokemusta siitä, mihin tarvitset apua. Huomioi myös käytännön asiat: kieli, hinta, sijainti tai etäkäynnit ja saatavuus. Suhde ammattilaiseen on hyvin tärkeä; jos se ei muutaman käynnin jälkeen tunnu oikealta, on täysin hyvä vaihtaa.
Usein kysyttyä
Kattaako julkinen terveydenhuolto psykologisen hoidon maassa Suomi?
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha.
Miten voin tarkistaa, että kliininen psykologi on laillistettu maassa Suomi?
Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026: Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä.