Tietoa aiheesta nuoret
Nuoruuteen kuuluu muutoksia identiteetissä, ihmissuhteissa ja tunteissa. Terapia tarjoaa luottamuksellisen tilan puhua ahdistuksesta, alakuloisuudesta, itsetunnosta, ihmissuhteista tai koulupaineista, ja perhe otetaan mukaan, kun se on tarkoituksenmukaista.
Koulupsykologit ovat psykologeja, jotka työskentelevät oppimisen, kehityksen ja kouluhyvinvoinnin parissa: oppimisvaikeuksien, ADHD:n tai erityislahjakkuuden arviointi, tukisuunnitelmat sekä ohjaus perheille ja opettajille.
Mielenterveyspalvelut maassa Suomi
Julkinen terveydenhuolto · Hyvinvointialueiden julkiset terveyspalvelut ja Kelan korvaukset
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha. Lisätietoa
Näin tarkistat, että ammattilainen on laillistettu
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto). Lääkärit, myös psykiatrian erikoislääkärit, ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän ammattioikeutensa voit tarkistaa JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
Vakuutukset ja korvaukset
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapian yksilökäynnistä enintään 57,60 EUR. Korvausta saa enintään 80 käynnille vuodessa ja yhteensä 200 käynnille enintään 3 vuoden aikana, ja Kela tekee päätöksen vuosi kerrallaan.
Kiireellinen apu maassa Suomi
Jos sinun tai jonkun muun henki on vaarassa, soita heti hätänumeroon. Nämä palvelut auttavat milloin tahansa:
- 112 · Emergencias
- 09 2525 0111 · MIELI Kriisipuhelin
- 09 2525 0112 · MIELI Kristelefon
Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026 · Lähteet: kela.fi, valtioneuvosto.fi
Merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
Mielialanvaihtelut, yksityisyyden tarve ja ristiriidat vanhempien kanssa kuuluvat nuoruuteen. Apua voi olla aika hakea, kun nuori vaikuttaa pitkään surulliselta, ahdistuneelta tai ärtyneeltä, vetäytyy ystävistä, menettää kiinnostuksensa harrastuksiin, hänen unessaan tai syömisessään on suuria muutoksia, koulumenestys heikkenee, hän käyttää alkoholia tai huumeita, vahingoittaa itseään tai viettää suurimman osan ajastaan eristäytyneenä verkossa.
Mikä auttaa: hoidot ja ammattilaiset
Hyvän tutkimusnäytön menetelmiä nuorille ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), masennuksen interpersonaalinen terapia, nuorille sovellettu dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) itsensä vahingoittamisen yhteydessä sekä perhekeskeiset terapiat. Työskentelyä johtavat yleensä lasten ja nuorten psykologit, kliiniset psykologit ja perheterapeutit; nuorisopsykiatri voi tulla mukaan, kun oireet ovat vaikeita tai lääkitystä harkitaan.
Milloin hakea kiireellistä apua
Ota kaikki puhe itsemurhasta tai itsensä vahingoittamisesta vakavasti. Jos nuorella on suunnitelma, hän on vahingoittanut itseään vakavasti, ottanut yliannostuksen tai on vaarassa, ota heti yhteyttä paikalliseen hätänumeroon tai mene lähimpään päivystykseen. Hae kiireellistä apua myös, jos näet merkkejä voimakkaasta päihtymyksestä, seksuaalisesta hyväksikäytöstä tai verkossa tapahtuvasta kiristyksestä, äläkä jätä nuorta yksin, jos hän on vaarassa.
Mitä voit tehdä sillä välin
Pidä keskusteluyhteys avoimena kuuntelemalla enemmän kuin saarnaamalla ja valitse juttelulle rentoja hetkiä, kuten automatkat tai ateriat. Kunnioita kasvavaa itsenäisyyttä ja pidä samalla kiinni selkeistä, yhdessä sovituista rajoista. Kannusta säännölliseen unirytmiin, liikuntaan ja ruuduttomaan aikaan. Osoita kiinnostusta nuoren ystäviin ja harrastuksiin. Jos hän epäröi hakea apua, tarjoa vaihtoehtoja ja anna hänen olla mukana valitsemassa.
Mitä koulupsykologi tekee?
Koulupsykologi tukee lasten ja nuorten oppimista, kehitystä ja hyvinvointia koulu- ja opiskeluympäristössä. Arjessa hän arvioi oppimisen, tarkkaavaisuuden, käyttäytymisen ja tunne-elämän vaikeuksia, havainnoi oppilaita luokassa, kirjoittaa suosituksia sisältäviä lausuntoja ja suunnittelee tukitoimia yhdessä perheiden ja opettajien kanssa. Jotkut ohjaavat myös opiskelutottumuksissa, koulusiirtymissä ja uravalinnoissa tai kouluttavat koulun henkilökuntaa.
Milloin koulupsykologi voi auttaa?
Koulupsykologin puoleen kannattaa kääntyä, kun lapsella on vaikeuksia lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa yrityksestä huolimatta, keskittymisvaikeuksia, muutoksia käytöksessä koulussa, mahdollisesti erityistä lahjakkuutta tai kun hän kohtaa kiusaamista tai koulusta kieltäytymistä. Jos myös kotona on merkittäviä tunne-elämän ongelmia tai mahdollinen mielenterveyden häiriö, tarvitaan ehkä myös kliinistä psykologia tai lapsiin erikoistunutta psykologia.
Miten valita
Valitessasi tarkista ammattioikeus ja koulutus, käytetty lähestymistapa ja onko ammattilaisella kokemusta siitä, mihin tarvitset apua. Huomioi myös käytännön asiat: kieli, hinta, sijainti tai etäkäynnit ja saatavuus. Suhde ammattilaiseen on hyvin tärkeä; jos se ei muutaman käynnin jälkeen tunnu oikealta, on täysin hyvä vaihtaa.
Usein kysyttyä
Kattaako julkinen terveydenhuolto psykologisen hoidon maassa Suomi?
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha.
Miten voin tarkistaa, että koulupsykologi on laillistettu maassa Suomi?
Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026: Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä.