Tietoa aiheesta autismi
Autismi on neurokehityksellinen ominaisuus, johon liittyy eroja viestinnässä, sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ja aistitiedon käsittelyssä. Ammattilaiset voivat tehdä arviointeja ja tarjota kullekin henkilölle ja perheelle sovitettua tukea, joka keskittyy hyvinvointiin, itsenäisyyteen ja ympäristöön eikä henkilön ”korjaamiseen”.
Neuropsykologit arvioivat ja kuntouttavat muistia, tarkkaavuutta, kieltä ja muita kognitiivisia toimintoja aivovamman tai aivoverenkiertohäiriön jälkeen sekä neurodegeneratiivisissa ja neurokehityksellisissä tiloissa.
Mielenterveyspalvelut maassa Suomi
Julkinen terveydenhuolto · Hyvinvointialueiden julkiset terveyspalvelut ja Kelan korvaukset
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha. Lisätietoa
Näin tarkistat, että ammattilainen on laillistettu
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto). Lääkärit, myös psykiatrian erikoislääkärit, ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän ammattioikeutensa voit tarkistaa JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
Vakuutukset ja korvaukset
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapian yksilökäynnistä enintään 57,60 EUR. Korvausta saa enintään 80 käynnille vuodessa ja yhteensä 200 käynnille enintään 3 vuoden aikana, ja Kela tekee päätöksen vuosi kerrallaan.
Kiireellinen apu maassa Suomi
Jos sinun tai jonkun muun henki on vaarassa, soita heti hätänumeroon. Nämä palvelut auttavat milloin tahansa:
- 112 · Emergencias
- 09 2525 0111 · MIELI Kriisipuhelin
- 09 2525 0112 · MIELI Kristelefon
Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026 · Lähteet: kela.fi, valtioneuvosto.fi
Merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
Autismi on elinikäinen erilaisuus siinä, miten ihminen viestii, on vuorovaikutuksessa ja käsittelee maailmaa, ei sairaus. Merkkejä, jotka voivat antaa aihetta arvioon, ovat erot sosiaalisessa viestinnässä, kuten katsekontaktissa, keskustelussa tai sanattomien sääntöjen ymmärtämisessä; voimakkaat, rajautuneet kiinnostuksen kohteet; rutiinien tarve; ja aistiherkkyys äänille, valolle tai materiaaleille. Tytöillä ja aikuisilla nämä merkit ovat usein vähemmän ilmeisiä.
Mikä auttaa: hoidot ja ammattilaiset
Arvion tekevät yleensä erikoistuneet tiimit tai ammattilaiset, kuten kliiniset psykologit, neuropsykologit, psykiatrit tai lastenlääkärit. Tuki perustuu henkilön tarpeisiin ja vahvuuksiin: puheterapia viestintään, toimintaterapia aistitarpeisiin ja arjen toimintoihin, oppimisen tuki ja vanhempien kautta toteutettavat ohjelmat. Psykologit voivat auttaa ahdistuksessa, tunteiden säätelyssä ja sosiaalisissa tilanteissa autistisille ihmisille sovelletuin menetelmin.
Milloin hakea kiireellistä apua
Hae kiireellistä apua, jos autistinen lapsi tai aikuinen on vaarassa vahingoittaa itseään tai muita, katoaa, menettää äkillisesti taitojaan, lakkaa syömästä tai juomasta tai ilmaisee itsemurha-ajatuksia, jotka voivat jäädä autistisilla ihmisillä tunnistamatta. Kaikissa hengenvaarallisissa tilanteissa ota yhteyttä paikalliseen hätänumeroon ja kerro henkilön tarpeista, jotta auttajat voivat mukauttaa toimintaansa.
Mitä voit tehdä sillä välin
Ennakoitavat rutiinit, kuvalliset päiväjärjestykset ja muutoksista etukäteen kertominen voivat vähentää stressiä. Huomioi aistitarpeet, kuten hiljaiset tilat tai kuulosuojaimet, ja kunnioita tarvetta palautua sosiaalisen tilanteen jälkeen. Opettele autismista luotettavista lähteistä, myös autististen ihmisten omista kokemuksista. Ota yhteyttä perheyhdistyksiin tai vertaisryhmiin ja suhtaudu varauksella ohjelmiin, jotka lupaavat parantaa autismin.
Mitä neuropsykologi tekee?
Neuropsykologi tutkii aivojen yhteyttä ajatteluun ja käyttäytymiseen. Arjessa hän tekee perusteellisia arvioita muistista, tarkkaavaisuudesta, kielellisistä toiminnoista, suunnittelusta ja muista kognitiivisista toiminnoista standardoiduilla testeillä, kirjoittaa lausuntoja ja suunnittelee kuntoutus- tai virikeohjelmia. Hän työskentelee aivoverenkiertohäiriön tai aivovamman jälkeen, neurodegeneratiivisten sairauksien tai kehityksellisten neurologisten häiriöiden kanssa elävien ihmisten sekä heidän perheidensä ja hoitotiimiensä kanssa.
Milloin neuropsykologi voi auttaa?
Neuropsykologista voi olla apua, kun muistissa, keskittymisessä, kielellisissä taidoissa tai käyttäytymisessä on havaittavia muutoksia, pään vamman tai aivoverenkiertohäiriön jälkeen, kun on huolta kognitiivisesta heikentymisestä, tai oppimis- ja tarkkaavaisuusvaikeuksien selvittämiseksi. Hänestä on hyötyä myös kuntoutuksen suunnittelussa ja arjen sopeuttamisessa. Jos huoli on lähinnä tunne-elämään liittyvä, psykologi voi sopia paremmin; lääketieteelliset syyt vaativat neurologin arviota.
Miten valita
Valitessasi tarkista ammattioikeus ja koulutus, käytetty lähestymistapa ja onko ammattilaisella kokemusta siitä, mihin tarvitset apua. Huomioi myös käytännön asiat: kieli, hinta, sijainti tai etäkäynnit ja saatavuus. Suhde ammattilaiseen on hyvin tärkeä; jos se ei muutaman käynnin jälkeen tunnu oikealta, on täysin hyvä vaihtaa.
Usein kysyttyä
Kattaako julkinen terveydenhuolto psykologisen hoidon maassa Suomi?
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha.
Miten voin tarkistaa, että neuropsykologi on laillistettu maassa Suomi?
Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026: Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä.