Tietoa aiheesta käytöshäiriöt
Toistuvat ja voimakkaat raivokohtaukset, uhmakkuus tai aggressiivinen käytös voivat kuormittaa perhe-elämää. Interventioihin osallistuvat yleensä vanhemmat, ja niissä käytetään käytännön keinoja rutiineihin, rajoihin ja viestintään sekä työskennellään lapsen kanssa ikätason mukaisesti.
Perheterapeutit työskentelevät koko perheen tai useamman perheenjäsenen kanssa parantaakseen vuorovaikutusta, ratkaistakseen ristiriitoja ja käydäkseen läpi muutoksia, kuten eroja, menetyksiä tai lapsen vaikeuksia. He tarkastelevat ihmissuhteita eivätkä vain yhtä ihmistä.
Mielenterveyspalvelut maassa Suomi
Julkinen terveydenhuolto · Hyvinvointialueiden julkiset terveyspalvelut ja Kelan korvaukset
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha. Lisätietoa
Näin tarkistat, että ammattilainen on laillistettu
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto). Lääkärit, myös psykiatrian erikoislääkärit, ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän ammattioikeutensa voit tarkistaa JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
Vakuutukset ja korvaukset
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapian yksilökäynnistä enintään 57,60 EUR. Korvausta saa enintään 80 käynnille vuodessa ja yhteensä 200 käynnille enintään 3 vuoden aikana, ja Kela tekee päätöksen vuosi kerrallaan.
Kiireellinen apu maassa Suomi
Jos sinun tai jonkun muun henki on vaarassa, soita heti hätänumeroon. Nämä palvelut auttavat milloin tahansa:
- 112 · Emergencias
- 09 2525 0111 · MIELI Kriisipuhelin
- 09 2525 0112 · MIELI Kristelefon
Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026 · Lähteet: kela.fi, valtioneuvosto.fi
Merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
Kaikki lapset koettelevat rajoja ja saavat joskus raivokohtauksia. Apua voi olla syytä hakea, kun uhmakkuus, aggressiivisuus, voimakkaat raivokohtaukset, valehtelu, sääntöjen rikkominen tai tuhoava käytös on toistuvaa, kestää kuukausia, esiintyy useissa ympäristöissä, kuten kotona ja koulussa, ja aiheuttaa ongelmia perhe-elämässä, oppimisessa tai ystävyyssuhteissa. Äkilliset käytöksen muutokset voivat myös viestiä stressistä, ahdistuksesta tai vaikeuksista muualla.
Mikä auttaa: hoidot ja ammattilaiset
Käyttäytymisperiaatteisiin perustuvilla vanhempainohjausohjelmilla on vahva tutkimusnäyttö lasten käytöshäiriöissä. Myös perheterapia ja lapselle tai nuorelle suunnatut kognitiivis-behavioraaliset menetelmät, kuten tunteiden säätelyn ja ongelmanratkaisun taidot, auttavat. Työskentelyä johtavat yleensä lasten ja nuorten psykologit, kliiniset psykologit, perheterapeutit ja koulupsykologit. Arviolla voidaan tunnistaa taustalla vaikuttavia tekijöitä, kuten ADHD, oppimisvaikeudet tai ahdistus.
Milloin hakea kiireellistä apua
Ota yhteyttä paikalliseen hätänumeroon, jos lapsi tai nuori vahingoittaa vakavasti itseään tai muita, hänellä on ase, hän on kadoksissa tai puhuu itsemurhasta. Hae kiireellistä apua myös, jos epäilet huumeiden käyttöä ja näet päihtymyksen merkkejä. Jos tunnet, että saatat menettää hallinnan ja vahingoittaa lastasi, poistu tilanteesta turvallisesti ja hae tukea välittömästi; avun pyytäminen on vastuullista.
Mitä voit tehdä sillä välin
Huomaa ja kehu tiettyä hyvää käytöstä ja vietä joka päivä hetki kahdestaan lapsesi kanssa tehden jotakin, mistä hän pitää. Pidä sääntöjä vähän, tee niistä selkeitä ja pitäkää aikuisten kesken johdonmukainen linja, ja käytä rauhallisia, ennakoitavia seurauksia. Vältä huutamista ja ruumiillista rangaistusta, jotka yleensä pahentavat käytöstä. Pidä huolta omasta stressistäsi ja unestasi ja keskustele koulun kanssa, jotta voitte tehdä yhteistyötä.
Mitä perheterapeutti tekee?
Perheterapeutti työskentelee perheen kanssa kokonaisuutena ja tapaa useita perheenjäseniä yhdessä tai eri kokoonpanoissa. Arjessa hän auttaa perheitä parantamaan vuorovaikutusta, käsittelemään ristiriitoja, sopeutumaan muutoksiin, kuten eroon, sairauteen, muuttoon toiseen maahan tai lapsen syntymään, sekä tukemaan perheenjäsentä, jolla on vaikeaa. Huomio on rooleissa, säännöissä ja vuorovaikutuksen kaavoissa eikä yhden ihmisen syyllistämisessä.
Milloin perheterapeutti voi auttaa?
Perheterapiasta voi olla apua, kun kotona on jatkuvaa jännitettä, kun lapsen tai nuoren vaikeudet vaikuttavat kaikkiin, eron tai uusperheen muodostumisen jälkeen, menetyksen tai vakavan sairauden aikana tai kun sukupolvien välinen vuorovaikutus on katkennut. Jos jollakulla on vakava mielenterveyden häiriö, perheterapia voi täydentää yksilöhoitoa, mutta ei korvata sitä. Pelkästään parisuhteeseen liittyviin ongelmiin pariterapia voi sopia paremmin.
Miten valita
Valitessasi tarkista ammattioikeus ja koulutus, käytetty lähestymistapa ja onko ammattilaisella kokemusta siitä, mihin tarvitset apua. Huomioi myös käytännön asiat: kieli, hinta, sijainti tai etäkäynnit ja saatavuus. Suhde ammattilaiseen on hyvin tärkeä; jos se ei muutaman käynnin jälkeen tunnu oikealta, on täysin hyvä vaihtaa.
Usein kysyttyä
Kattaako julkinen terveydenhuolto psykologisen hoidon maassa Suomi?
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha.
Miten voin tarkistaa, että perheterapeutti on laillistettu maassa Suomi?
Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026: Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä.