Tietoa aiheesta riippuvuudet
Riippuvuudet päihteistä tai toiminnoista, kuten rahapelaamisesta, pelaamisesta tai internetistä, merkitsevät hallinnan menetystä ja jatkamista haitoista huolimatta. Hoito yhdistää yleensä psykologista terapiaa, retkahdusten ehkäisyä ja joissakin tapauksissa lääketieteellistä hoitoa. Riippuvuuksiin perehtyneet ammattilaiset voivat tehdä yhteistyötä erikoispalvelujen kanssa.
Perheterapeutit työskentelevät koko perheen tai useamman perheenjäsenen kanssa parantaakseen vuorovaikutusta, ratkaistakseen ristiriitoja ja käydäkseen läpi muutoksia, kuten eroja, menetyksiä tai lapsen vaikeuksia. He tarkastelevat ihmissuhteita eivätkä vain yhtä ihmistä.
Mielenterveyspalvelut maassa Suomi
Julkinen terveydenhuolto · Hyvinvointialueiden julkiset terveyspalvelut ja Kelan korvaukset
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha. Lisätietoa
Näin tarkistat, että ammattilainen on laillistettu
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto). Lääkärit, myös psykiatrian erikoislääkärit, ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän ammattioikeutensa voit tarkistaa JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
Vakuutukset ja korvaukset
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapian yksilökäynnistä enintään 57,60 EUR. Korvausta saa enintään 80 käynnille vuodessa ja yhteensä 200 käynnille enintään 3 vuoden aikana, ja Kela tekee päätöksen vuosi kerrallaan.
Kiireellinen apu maassa Suomi
Jos sinun tai jonkun muun henki on vaarassa, soita heti hätänumeroon. Nämä palvelut auttavat milloin tahansa:
- 112 · Emergencias
- 09 2525 0111 · MIELI Kriisipuhelin
- 09 2525 0112 · MIELI Kristelefon
Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026 · Lähteet: kela.fi, valtioneuvosto.fi
Merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
Riippuvuus voi olla kehittymässä, kun sinun on vaikea hallita, kuinka paljon tai kuinka usein käytät jotakin ainetta tai toimit jollakin tavalla, kuten rahapelaamisessa, pelaamisessa, ostelussa tai netin käytössä; kun jatkat terveyteen, raha-asioihin, työhön tai ihmissuhteisiin liittyvistä ongelmista huolimatta; kun tarvitset enemmän saman vaikutuksen saamiseksi; tai kun olosi on levoton tai huono, kun lopetat.
Mikä auttaa: hoidot ja ammattilaiset
Tehokkaita menetelmiä ovat kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT), motivoiva haastattelu, retkahdusten ehkäisyyn tähtäävät ohjelmat, palkkioihin perustuva hoito ja nuorilla perhekeskeinen terapia. Riippuvuuksiin perehtyneet psykologit ja kliiniset psykologit, psykiatrit ja erikoistuneet päihdepalvelut tekevät yleensä yhteistyötä. Joidenkin aineiden kohdalla tarvitaan lääkärin valvomaa hoitoa. Vertaistukiryhmät voivat monilla täydentää ammattilaisten antamaa hoitoa.
Milloin hakea kiireellistä apua
Ota välittömästi yhteyttä paikalliseen hätänumeroon, jos epäilet yliannostusta tai jos esiintyy tajunnan menetystä, hengitysvaikeuksia, kouristuksia, rintakipua tai sekavuutta. Hae kiireellistä apua myös, jos on ajatuksia itsemurhasta tai muiden vahingoittamisesta. Joidenkin aineiden käytön äkillinen lopettaminen runsaan käytön jälkeen voi olla vaarallista, joten keskustele lääkärin kanssa ennen lopettamista.
Mitä voit tehdä sillä välin
Ole rehellinen itsellesi siitä, kuinka usein ja miksi käytät, ja tunnista tilanteet, tunteet ja ihmiset, jotka laukaisevat käytön. Kerro asiasta jollekulle, johon luotat, ja harkitse saatavuuden vaikeuttamista, esimerkiksi estämällä rahapelisovellukset tai rajoittamalla käteistä. Täytä aikasi tekemisellä, johon aine tai toiminta ei liity. Retkahduksia voi tapahtua; ne ovat merkki hakea tukea, eivät epäonnistuminen.
Mitä perheterapeutti tekee?
Perheterapeutti työskentelee perheen kanssa kokonaisuutena ja tapaa useita perheenjäseniä yhdessä tai eri kokoonpanoissa. Arjessa hän auttaa perheitä parantamaan vuorovaikutusta, käsittelemään ristiriitoja, sopeutumaan muutoksiin, kuten eroon, sairauteen, muuttoon toiseen maahan tai lapsen syntymään, sekä tukemaan perheenjäsentä, jolla on vaikeaa. Huomio on rooleissa, säännöissä ja vuorovaikutuksen kaavoissa eikä yhden ihmisen syyllistämisessä.
Milloin perheterapeutti voi auttaa?
Perheterapiasta voi olla apua, kun kotona on jatkuvaa jännitettä, kun lapsen tai nuoren vaikeudet vaikuttavat kaikkiin, eron tai uusperheen muodostumisen jälkeen, menetyksen tai vakavan sairauden aikana tai kun sukupolvien välinen vuorovaikutus on katkennut. Jos jollakulla on vakava mielenterveyden häiriö, perheterapia voi täydentää yksilöhoitoa, mutta ei korvata sitä. Pelkästään parisuhteeseen liittyviin ongelmiin pariterapia voi sopia paremmin.
Miten valita
Valitessasi tarkista ammattioikeus ja koulutus, käytetty lähestymistapa ja onko ammattilaisella kokemusta siitä, mihin tarvitset apua. Huomioi myös käytännön asiat: kieli, hinta, sijainti tai etäkäynnit ja saatavuus. Suhde ammattilaiseen on hyvin tärkeä; jos se ei muutaman käynnin jälkeen tunnu oikealta, on täysin hyvä vaihtaa.
Usein kysyttyä
Kattaako julkinen terveydenhuolto psykologisen hoidon maassa Suomi?
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha.
Miten voin tarkistaa, että perheterapeutti on laillistettu maassa Suomi?
Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026: Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä.