Tietoa aiheesta kiusaaminen
Kiusaaminen koulussa tai verkossa voi aiheuttaa ahdistusta, eristäytymistä, alakuloisuutta ja koulusta kieltäytymistä. Psykologinen tuki auttaa lasta tai nuorta ja perhettä, ja ammattilaiset voivat tehdä yhteistyötä koulun kanssa. Jos on välitön vaara, ota mukaan koulu ja tarvittaessa viranomaiset.
Sosiaalipsykologit tutkivat, miten ryhmät, yhteisöt ja sosiaalinen ympäristö vaikuttavat käyttäytymiseen, ja tekevät myös interventioita: yhteiselo, syrjintä, yhteisöohjelmat ja ryhmäprosessit organisaatioissa.
Mielenterveyspalvelut maassa Suomi
Julkinen terveydenhuolto · Hyvinvointialueiden julkiset terveyspalvelut ja Kelan korvaukset
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha. Lisätietoa
Näin tarkistat, että ammattilainen on laillistettu
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto). Lääkärit, myös psykiatrian erikoislääkärit, ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän ammattioikeutensa voit tarkistaa JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
Vakuutukset ja korvaukset
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapian yksilökäynnistä enintään 57,60 EUR. Korvausta saa enintään 80 käynnille vuodessa ja yhteensä 200 käynnille enintään 3 vuoden aikana, ja Kela tekee päätöksen vuosi kerrallaan.
Kiireellinen apu maassa Suomi
Jos sinun tai jonkun muun henki on vaarassa, soita heti hätänumeroon. Nämä palvelut auttavat milloin tahansa:
- 112 · Emergencias
- 09 2525 0111 · MIELI Kriisipuhelin
- 09 2525 0112 · MIELI Kristelefon
Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026 · Lähteet: kela.fi, valtioneuvosto.fi
Merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
Kiusaaminen on muiden toistuvaa, tahallista vahingoittamista, joko fyysistä, sanallista, sosiaalista ulkopuolelle jättämistä tai verkossa tapahtuvaa. Lapsella tai nuorella merkkejä voivat olla haluttomuus mennä kouluun, selittämättömät vammat tai rikkoutuneet tavarat, muutokset mielialassa tai unessa, päänsärky tai vatsakivut, laskevat arvosanat, ystävien menettäminen tai ahdistuneisuus puhelimen käytön jälkeen. Monet nuoret eivät kerro aikuisille heti.
Mikä auttaa: hoidot ja ammattilaiset
Tehokkaissa toimissa yhdistyvät koulun toimet, kuten koko koulun kattavat kiusaamisen vastaiset ohjelmat ja selkeät toimintamallit, sekä nuoren tunnetason tukeminen. Psykologit, lasten ja nuorten psykologit ja koulupsykologit voivat auttaa ahdistuksessa, alakulossa, itsetunnossa ja sosiaalisissa taidoissa, usein kognitiivis-behavioraalisin menetelmin. Perheohjaus auttaa vanhempia reagoimaan rauhallisesti. Tukea voidaan tarjota myös kiusaajille.
Milloin hakea kiireellistä apua
Ota yhteyttä paikalliseen hätänumeroon, jos lapsi tai nuori on joutunut vakavan väkivallan kohteeksi, häntä uhataan väkivallalla tai hän ilmaisee ajatuksia itsemurhasta tai itsensä vahingoittamisesta, mikä on aina otettava vakavasti. Hae kiireellistä apua myös seksuaaliseen häirintään, kiristykseen tai intiimien kuvien levittämiseen verkossa, ja säilytä todisteet, kuten kuvakaappaukset.
Mitä voit tehdä sillä välin
Kuuntele rauhallisesti, usko nuorta ja kerro hänelle, ettei se ole hänen vikansa. Vältä kohtaamasta toista lasta tai perhettä suoraan; kirjaa sen sijaan tapahtumat ja ota yhteyttä kouluun sopiaksenne suunnitelmasta. Auta häntä pitämään yhteyttä ystäviin ja koulun ulkopuolisiin harrastuksiin. Käykää verkkokiusaamisen kohdalla yhdessä läpi yksityisyysasetukset ja kysy kuulumisia säännöllisesti.
Mitä sosiaalipsykologi tekee?
Sosiaalipsykologi tutkii, miten muut ihmiset, ryhmät ja sosiaalinen ympäristö muovaavat ajatuksiamme, tunteitamme ja käyttäytymistämme. Soveltavassa työssä hän käsittelee aiheita kuten ennakkoluuloja, ryhmien välisiä ristiriitoja, yhteisön hyvinvointia, terveyskäyttäytymistä, sosiaalista osallisuutta ja organisaatiokulttuuria. Hän suunnittelee ja arvioi ohjelmia, ohjaa ryhmiä, kouluttaa tiimejä ja neuvoo organisaatioita, kouluja, paikallisia palveluita tai yhteisöhankkeita.
Milloin sosiaalipsykologi voi auttaa?
Sosiaalipsykologi voi auttaa koulua, yritystä, yhdistystä tai yhteisöä, jossa on ryhmien välisiä ristiriitoja, syrjintää, vähäistä osallistumista tai tarve suunnitella ennaltaehkäisevä tai tietoisuutta lisäävä ohjelma. Hänestä on hyötyä myös sovittelussa ja ryhmien ohjaamisessa. Jos tarvitset henkilökohtaista terapiaa ahdistukseen, alakuloon tai ihmissuhdeongelmiin, psykologi tai kliininen psykologi on yleensä oikea valinta.
Miten valita
Valitessasi tarkista ammattioikeus ja koulutus, käytetty lähestymistapa ja onko ammattilaisella kokemusta siitä, mihin tarvitset apua. Huomioi myös käytännön asiat: kieli, hinta, sijainti tai etäkäynnit ja saatavuus. Suhde ammattilaiseen on hyvin tärkeä; jos se ei muutaman käynnin jälkeen tunnu oikealta, on täysin hyvä vaihtaa.
Usein kysyttyä
Kattaako julkinen terveydenhuolto psykologisen hoidon maassa Suomi?
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha.
Miten voin tarkistaa, että sosiaalipsykologi on laillistettu maassa Suomi?
Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026: Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä.