Tietoa aiheesta ikääntyneet
Ikääntyneiden psykologinen tuki käsittelee yksinäisyyttä, surua, sopeutumista eläkkeelle siirtymiseen tai sairauteen, muistiin liittyviä huolia ja puolison hoitamista. Monet ammattilaiset tarjoavat käyntejä myös kotona tai etänä.
Sosiaalityöntekijät tukevat ihmisiä ja perheitä vaikeissa tilanteissa: sosiaali- ja terveyspalveluihin pääsy, hoivan tarve, perheristiriidat, riippuvuudet tai syrjäytyminen. He tekevät yhteistyötä julkisten palvelujen ja muiden ammattilaisten kanssa.
Mielenterveyspalvelut maassa Suomi
Julkinen terveydenhuolto · Hyvinvointialueiden julkiset terveyspalvelut ja Kelan korvaukset
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha. Lisätietoa
Näin tarkistat, että ammattilainen on laillistettu
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto). Lääkärit, myös psykiatrian erikoislääkärit, ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän ammattioikeutensa voit tarkistaa JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
Vakuutukset ja korvaukset
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapian yksilökäynnistä enintään 57,60 EUR. Korvausta saa enintään 80 käynnille vuodessa ja yhteensä 200 käynnille enintään 3 vuoden aikana, ja Kela tekee päätöksen vuosi kerrallaan.
Kiireellinen apu maassa Suomi
Jos sinun tai jonkun muun henki on vaarassa, soita heti hätänumeroon. Nämä palvelut auttavat milloin tahansa:
- 112 · Emergencias
- 09 2525 0111 · MIELI Kriisipuhelin
- 09 2525 0112 · MIELI Kristelefon
Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026 · Lähteet: kela.fi, valtioneuvosto.fi
Merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
Ikääntyminen tuo muutoksia, mutta pitkittynyt alakulo, kiinnostuksen menetys, ahdistus, vetäytyminen tai ärtyneisyys eivät ole väistämätön osa vanhenemista. Apua voi olla hyvä hakea menetysten, kuten läheisen kuoleman, eläkkeelle jäämisen tai itsenäisyyden menettämisen, jälkeen, kun yksinäisyys painaa raskaasti, tai kun muistissa, orientaatiossa tai käytöksessä on havaittavia muutoksia, jotka huolestuttavat ihmistä itseään tai hänen perhettään.
Mikä auttaa: hoidot ja ammattilaiset
Psykologiset hoidot, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, ongelmanratkaisuterapia sekä muistelu- tai elämäntarinaterapia, ovat tehokkaita ikääntyneiden masennuksessa tai ahdistuksessa. Neuropsykologit arvioivat muistihuolia ja suunnittelevat kognitiivista virikkeellistämistä. Psykologit, ikääntyneisiin perehtyneet psykiatrit, toimintaterapeutit ja sosiaalityöntekijät tekevät usein yhteistyötä, ja myös omaishoitajat voivat saada tukea ja ohjausta.
Milloin hakea kiireellistä apua
Äkillinen sekavuus, uneliaisuus, puhevaikeudet, toispuolinen heikkous tai kaatuminen, josta seuraa vamma, vaativat välitöntä lääketieteellistä apua: ota yhteyttä paikalliseen hätänumeroon. Hae kiireellistä apua myös, jos ikääntynyt ilmaisee itsemurha-ajatuksia, lakkaa syömästä tai juomasta tai jos epäilet kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä. Lääkityksen tarkistaminen lääkärin kanssa on tärkeää, kun käytös muuttuu.
Mitä voit tehdä sillä välin
Yhteyksien ylläpitäminen on tärkeää: säännöllinen yhteydenpito perheeseen, ystäviin, naapureihin tai yhteisön ryhmiin auttaa suojaamaan mielialaa. Pidä kiinni rutiineista, kuten päivittäisestä tekemisestä, kävelyistä, aterioista ja unesta, ja jatka harrastuksia tai opettele uusia. Tarkistuta kuulo ja näkö, koska niiden ongelmat voivat lisätä eristäytymistä. Omaishoitajien tulisi myös pitää huolta itsestään ja pyytää apua, sillä hoitaminen voi olla uuvuttavaa.
Mitä sosiaalityöntekijä tekee?
Sosiaalityöntekijä tukee yksilöitä, perheitä ja yhteisöjä, joilla on sosiaalisia, taloudellisia tai ihmissuhteisiin liittyviä vaikeuksia. Arjessa hän arvioi tarpeita, kertoo oikeuksista ja saatavilla olevista palveluista, auttaa hakemusten kanssa, tekee yhteistyötä terveys-, koulutus-, asumis- ja oikeuspalveluiden kanssa ja kulkee ihmisten rinnalla kriiseissä. Osa tarjoaa myös ohjausta tai perhetyötä, erityisesti mielenterveys-, lastensuojelu-, vanhus- ja vammaistyössä.
Milloin sosiaalityöntekijä voi auttaa?
Sosiaalityöntekijästä voi olla apua, kun käytännön ongelmat lisäävät henkistä kuormitusta: apua tarvitsevan läheisen hoitaminen, taloudelliset tai asumiseen liittyvät vaikeudet, yksinäisyys, lapsiin vaikuttava ero, vamma tai palveluissa asioiminen diagnoosin jälkeen. Hän on keskeisessä roolissa myös silloin, kun on kaltoinkohtelun tai laiminlyönnin riski. Varsinaiseen psykologiseen terapiaan psykologi tai psykoterapeutti on yleensä sopivampi.
Miten valita
Valitessasi tarkista ammattioikeus ja koulutus, käytetty lähestymistapa ja onko ammattilaisella kokemusta siitä, mihin tarvitset apua. Huomioi myös käytännön asiat: kieli, hinta, sijainti tai etäkäynnit ja saatavuus. Suhde ammattilaiseen on hyvin tärkeä; jos se ei muutaman käynnin jälkeen tunnu oikealta, on täysin hyvä vaihtaa.
Usein kysyttyä
Kattaako julkinen terveydenhuolto psykologisen hoidon maassa Suomi?
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha.
Miten voin tarkistaa, että sosiaalityöntekijä on laillistettu maassa Suomi?
Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026: Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä.