Tietoa aiheesta itsetunto
Heikko itsetunto vaikuttaa siihen, miten näemme itsemme, ihmissuhteemme ja päätöksemme. Terapia auttaa tunnistamaan itsekriittisiä ajatuksia, huomaamaan vahvuuksia ja rakentamaan realistisemman ja lempeämmän suhteen itseen.
Terapeutti on arkikielinen nimitys ammattilaiselle, joka tarjoaa keskusteluterapiaa: maasta riippuen hän voi olla psykologi, psykoterapeutti, laillistettu neuvoja, pari- ja perheterapeutti tai kliininen sosiaalityöntekijä. Profiileissa näkyy kunkin terapeutin todellinen ammattinimike, koulutus ja rekisteröinti.
Mielenterveyspalvelut maassa Suomi
Julkinen terveydenhuolto · Hyvinvointialueiden julkiset terveyspalvelut ja Kelan korvaukset
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha. Lisätietoa
Näin tarkistat, että ammattilainen on laillistettu
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto). Lääkärit, myös psykiatrian erikoislääkärit, ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän ammattioikeutensa voit tarkistaa JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
Vakuutukset ja korvaukset
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapian yksilökäynnistä enintään 57,60 EUR. Korvausta saa enintään 80 käynnille vuodessa ja yhteensä 200 käynnille enintään 3 vuoden aikana, ja Kela tekee päätöksen vuosi kerrallaan.
Kiireellinen apu maassa Suomi
Jos sinun tai jonkun muun henki on vaarassa, soita heti hätänumeroon. Nämä palvelut auttavat milloin tahansa:
- 112 · Emergencias
- 09 2525 0111 · MIELI Kriisipuhelin
- 09 2525 0112 · MIELI Kristelefon
Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026 · Lähteet: kela.fi, valtioneuvosto.fi
Merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
Kaikki epäilevät itseään joskus. Heikko itsetunto voi jarruttaa sinua, kun olet jatkuvasti itsekriittinen, tunnet ettet ole tarpeeksi hyvä saavutuksistasi huolimatta, vertaat itseäsi epäedullisesti muihin, sinun on vaikea ottaa vastaan kehuja, vältät haasteita epäonnistumisen pelossa, sinun on vaikea sanoa ei tai tunnet, että muiden mielipiteet määrittävät arvosi. Se liittyy usein ahdistukseen tai alakuloon.
Mikä auttaa: hoidot ja ammattilaiset
Psykologit ja psykoterapeutit voivat auttaa sinua tunnistamaan, mistä ankara sisäinen äänesi on peräisin, ja kehittämään ystävällisemmän ja realistisemman kuvan itsestäsi. Usein käytetään kognitiivista käyttäytymisterapiaa (KKT), myötätuntokeskeistä terapiaa, hyväksymis- ja omistautumisterapiaa (HOT, ACT) ja skeematerapiaa. Mukana on usein jämäkkyyden ja rajojen työstämistä. Jos heikko itsetunto liittyy kehonkuvaan tai syömiseen, voidaan tarvita erikoistunutta tukea.
Milloin hakea kiireellistä apua
Pelkkä heikko itsetunto on harvoin hätätilanne, mutta siihen voi liittyä masennusta. Jos arvottomuuden tunteet johtavat ajatuksiin itsesi vahingoittamisesta tai elämäsi päättämisestä, ota heti yhteyttä paikalliseen hätänumeroon tai mene lähimpään päivystykseen. Hae viipymättä apua myös, jos sinua kiusataan, häiritään tai kaltoinkohdellaan tai jos rajoitat syömistäsi tai vahingoitat itseäsi.
Mitä voit tehdä sillä välin
Huomaa sisäinen arvostelijasi ja kysy itseltäsi, puhuisitko ystävällesi samalla tavalla. Kirjoita ylös pieniä onnistumisia ja ominaisuuksia, joita muut sinussa arvostavat. Vietä aikaa ihmisten kanssa, jotka kohtelevat sinua hyvin, ja vähennä altistumista sisällöille, jotka saavat sinut vertailemaan itseäsi. Kokeile pieniä haasteita, harjoittele kieltäytymistä tilanteissa, joissa panokset ovat pienet, ja pidä huolta kehostasi levolla ja liikunnalla.
Mitä terapeutti tekee?
Terapeutti auttaa sinua puhumaan siitä, mikä sinua huolettaa, ja löytämään käytännön keinoja voida ja selviytyä paremmin. Tapaamisissa hän kuuntelee, kysyy, auttaa sinua huomaamaan toistuvia kaavoja ajatuksissasi, tunteissasi ja ihmissuhteissasi ja sopii kanssasi tavoitteista. Koulutuksestaan riippuen hän voi käyttää kognitiivis-behavioraalisia, humanistisia, systeemisiä, psykodynaamisia tai muita näyttöön perustuvia lähestymistapoja ja työskennellä yksilöiden, parien, perheiden tai ryhmien kanssa.
Milloin terapeutti voi auttaa?
Terapeuttia kannattaa etsiä, kun stressi, ahdistus, alakulo, suru, parisuhdeongelmat, vaikea muutos tai menneiden kokemusten vaikutukset alkavat kuormittaa arkeasi, tai kun haluat yksinkertaisesti tilaa ymmärtää itseäsi paremmin. Jos oireet ovat vakavia, saatat tarvita lääkitystä tai taustalla voi olla merkkejä lääketieteellisestä syystä, ota mukaan myös lääkärisi tai psykiatri.
Miten valita
Valitessasi tarkista ammattioikeus ja koulutus, käytetty lähestymistapa ja onko ammattilaisella kokemusta siitä, mihin tarvitset apua. Huomioi myös käytännön asiat: kieli, hinta, sijainti tai etäkäynnit ja saatavuus. Suhde ammattilaiseen on hyvin tärkeä; jos se ei muutaman käynnin jälkeen tunnu oikealta, on täysin hyvä vaihtaa.
Usein kysyttyä
Kattaako julkinen terveydenhuolto psykologisen hoidon maassa Suomi?
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha.
Miten voin tarkistaa, että terapeutti on laillistettu maassa Suomi?
Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026: Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä.