Tietoa aiheesta syömishäiriöt
Syömishäiriöt, kuten anoreksia, bulimia tai ahmintahäiriö, ovat vakavia ja hoidettavissa. Hoito on yleensä moniammatillista: psykologista terapiaa, lääketieteellistä seurantaa ja ravitsemustukea. Jos paino laskee merkittävästi tai ilmenee fyysisiä oireita, hakeudu viipymättä lääkäriin.
Terapeutti on arkikielinen nimitys ammattilaiselle, joka tarjoaa keskusteluterapiaa: maasta riippuen hän voi olla psykologi, psykoterapeutti, laillistettu neuvoja, pari- ja perheterapeutti tai kliininen sosiaalityöntekijä. Profiileissa näkyy kunkin terapeutin todellinen ammattinimike, koulutus ja rekisteröinti.
Mielenterveyspalvelut maassa Suomi
Julkinen terveydenhuolto · Hyvinvointialueiden julkiset terveyspalvelut ja Kelan korvaukset
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha. Lisätietoa
Näin tarkistat, että ammattilainen on laillistettu
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto). Lääkärit, myös psykiatrian erikoislääkärit, ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän ammattioikeutensa voit tarkistaa JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
Vakuutukset ja korvaukset
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapian yksilökäynnistä enintään 57,60 EUR. Korvausta saa enintään 80 käynnille vuodessa ja yhteensä 200 käynnille enintään 3 vuoden aikana, ja Kela tekee päätöksen vuosi kerrallaan.
Kiireellinen apu maassa Suomi
Jos sinun tai jonkun muun henki on vaarassa, soita heti hätänumeroon. Nämä palvelut auttavat milloin tahansa:
- 112 · Emergencias
- 09 2525 0111 · MIELI Kriisipuhelin
- 09 2525 0112 · MIELI Kristelefon
Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026 · Lähteet: kela.fi, valtioneuvosto.fi
Merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
Huoli ruoasta tai painosta muuttuu huolestuttavaksi, kun se vie paljon ajatuksia ja vaikuttaa arkeen: tiukka laihduttaminen tai aterioiden väliin jättäminen, jaksot, joissa syöt suuria määriä ja menetät hallinnan, oksentaminen, ulostuslääkkeiden käyttö tai liiallinen liikunta korvaamiseksi, nopeat painonmuutokset, muiden seurassa syömisen välttely tai voimakas lihomisen pelko. Syömishäiriöt koskettavat kaikenkokoisia, kaikkia sukupuolia ja kaikenikäisiä ihmisiä.
Mikä auttaa: hoidot ja ammattilaiset
Syömishäiriöitä hoidetaan parhaiten tiimissä, joka yhdistää psykologisen, lääketieteellisen ja ravitsemuksellisen hoidon. Hyvän tutkimusnäytön menetelmiä ovat tehostettu kognitiivinen käyttäytymisterapia (KKT-E), lasten ja nuorten perhepohjainen hoito sekä erikoistunut tukea antava kliininen hoito. Syömishäiriöihin perehtyneet kliiniset psykologit, psykiatrit, lääkärit ja ravitsemusterapeutit tekevät yleensä yhteistyötä. Varhainen apu helpottaa yleensä toipumista.
Milloin hakea kiireellistä apua
Syömishäiriöillä voi olla vakavia ruumiillisia vaikutuksia. Ota yhteyttä paikalliseen hätänumeroon tai mene lähimpään päivystykseen, jos esiintyy pyörtymistä, rintakipua, hyvin hidasta tai epäsäännöllistä sykettä, voimakasta heikkoutta, sekavuutta tai verioksennusta tai jos joku ei pysty syömään tai juomaan lainkaan. Hae kiireellistä apua myös itsemurha-ajatuksiin. Säännölliset lääkärintarkastukset ovat tärkeitä hoidon aikana.
Mitä voit tehdä sillä välin
Yritä syödä säännöllisesti ja välttää pitkiä taukoja ilman ruokaa, vaikka se tuntuisi vaikealta. Vähennä altistumista sisällöille, jotka ihannoivat laihduttamista tai kehojen vertailua, ja vältä toistuvaa punnitsemista. Kerro asiasta jollekulle, johon luotat. Jos tuet jotakuta toista, ilmaise huolesi rauhallisesti keskittyen tunteisiin ruoan tai painon sijaan ja kannusta häntä hakemaan ammattiapua.
Mitä terapeutti tekee?
Terapeutti auttaa sinua puhumaan siitä, mikä sinua huolettaa, ja löytämään käytännön keinoja voida ja selviytyä paremmin. Tapaamisissa hän kuuntelee, kysyy, auttaa sinua huomaamaan toistuvia kaavoja ajatuksissasi, tunteissasi ja ihmissuhteissasi ja sopii kanssasi tavoitteista. Koulutuksestaan riippuen hän voi käyttää kognitiivis-behavioraalisia, humanistisia, systeemisiä, psykodynaamisia tai muita näyttöön perustuvia lähestymistapoja ja työskennellä yksilöiden, parien, perheiden tai ryhmien kanssa.
Milloin terapeutti voi auttaa?
Terapeuttia kannattaa etsiä, kun stressi, ahdistus, alakulo, suru, parisuhdeongelmat, vaikea muutos tai menneiden kokemusten vaikutukset alkavat kuormittaa arkeasi, tai kun haluat yksinkertaisesti tilaa ymmärtää itseäsi paremmin. Jos oireet ovat vakavia, saatat tarvita lääkitystä tai taustalla voi olla merkkejä lääketieteellisestä syystä, ota mukaan myös lääkärisi tai psykiatri.
Miten valita
Valitessasi tarkista ammattioikeus ja koulutus, käytetty lähestymistapa ja onko ammattilaisella kokemusta siitä, mihin tarvitset apua. Huomioi myös käytännön asiat: kieli, hinta, sijainti tai etäkäynnit ja saatavuus. Suhde ammattilaiseen on hyvin tärkeä; jos se ei muutaman käynnin jälkeen tunnu oikealta, on täysin hyvä vaihtaa.
Usein kysyttyä
Kattaako julkinen terveydenhuolto psykologisen hoidon maassa Suomi?
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha.
Miten voin tarkistaa, että terapeutti on laillistettu maassa Suomi?
Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026: Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä.