Tietoa aiheesta trauma
Traumaattisen kokemuksen jälkeen on tavallista, että mieleen tunkeutuu muistoja, näkee painajaisia, on ylivireä tai välttelee asioita, jotka muistuttavat tapahtuneesta. Kun nämä jatkuvat, traumaan keskittyvät terapiat, kuten EMDR tai traumakeskeinen kognitiivinen käyttäytymisterapia, voivat auttaa. Etsi ammattilainen, jolla on erityiskoulutus traumoihin.
Psykoterapeutit ovat ammattilaisia, jotka on koulutettu yhteen tai useampaan psykoterapian viitekehykseen (psykodynaaminen, systeeminen, humanistinen, kognitiivis-behavioraalinen…). Suojattu ammattinimike ja vaatimukset vaihtelevat maittain; profiileissa näkyy kunkin ammattilaisen koulutus ja rekisteröinti.
Mielenterveyspalvelut maassa Suomi
Julkinen terveydenhuolto · Hyvinvointialueiden julkiset terveyspalvelut ja Kelan korvaukset
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha. Lisätietoa
Näin tarkistat, että ammattilainen on laillistettu
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
Vakuutukset ja korvaukset
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapian yksilökäynnistä enintään 57,60 EUR. Korvausta saa enintään 80 käynnille vuodessa ja yhteensä 200 käynnille enintään 3 vuoden aikana, ja Kela tekee päätöksen vuosi kerrallaan.
Kiireellinen apu maassa Suomi
Jos sinun tai jonkun muun henki on vaarassa, soita heti hätänumeroon. Nämä palvelut auttavat milloin tahansa:
- 112 · Emergencias
- 09 2525 0111 · MIELI Kriisipuhelin
- 09 2525 0112 · MIELI Kristelefon
Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026 · Lähteet: kela.fi, valtioneuvosto.fi
Merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
Pelottavan tai ylivoimaisen tapahtuman jälkeen on normaalia olla järkyttynyt jonkin aikaa. Apua kannattaa hakea, jos viikkojen kuluttua sinulla on yhä tunkeutuvia muistoja tai painajaisia, olet jatkuvasti varuillasi, säpsähdät herkästi, vältät kaikkea tapahtuneesta muistuttavaa, tunnet olosi turtuneeksi tai irralliseksi tai huomaat sen vaikuttavan uneesi, ihmissuhteisiisi tai työhösi. Trauma voi syntyä myös lapsuuden toistuvista kokemuksista.
Mikä auttaa: hoidot ja ammattilaiset
Traumakeskeisillä terapioilla on vahva tutkimusnäyttö, erityisesti traumakeskeisellä kognitiivisella käyttäytymisterapialla (TF-KKT), kognitiivisella prosessointiterapialla, pitkitetyllä altistuksella ja EMDR:llä. Keskeisiä ammattilaisia ovat psykologit, kliiniset psykologit ja psykoterapeutit, joilla on traumatyön erikoiskoulutus. Kompleksisessa traumassa terapia alkaa usein turvallisuuden ja tunteiden säätelyn rakentamisella. Psykiatri voi arvioida, voisiko lääkityksestä olla apua esimerkiksi uniongelmiin tai voimakkaaseen ahdistukseen.
Milloin hakea kiireellistä apua
Jos olet nyt vaarassa tai sinua vahingoittanut henkilö on edelleen uhka, ota yhteyttä paikalliseen hätänumeroon. Hae kiireellistä apua myös, jos sinulla on ajatuksia elämäsi päättämisestä tai itsesi vahingoittamisesta tai jos tunnet olevasi täysin irrallaan todellisuudesta. Fyysisen tai seksuaalisen väkivallan jälkeen lääketieteellinen hoito on tärkeää, vaikka näkyviä vammoja ei olisi.
Mitä voit tehdä sillä välin
Ole kärsivällinen itsesi kanssa: reaktiosi ovat vastaus johonkin epänormaaliin. Yritä pitää kiinni yksinkertaisista rutiineista, unesta ja ruokailusta ja vietä aikaa ihmisten kanssa, joiden seurassa tunnet olosi turvalliseksi. Maadoittavat keinot, kuten sen huomaaminen, mitä näet ja kuulet ympärilläsi, voivat auttaa, kun muistot tunkeutuvat mieleen. Vältä alkoholin tai huumeiden käyttöä tunteiden turruttamiseen ja päätä itse, milloin ja kenelle kerrot kokemuksestasi.
Mitä psykoterapeutti tekee?
Psykoterapeutti auttaa ihmisiä ymmärtämään ja muuttamaan tunteisiin, ihmissuhteisiin ja käyttäytymiseen liittyviä toimintamalleja jäsennellyn terapiasuhteen avulla. Työtä ohjaa yksi tai useampi suuntaus, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykodynaaminen, systeeminen, humanistinen tai integratiivinen terapia. Psykoterapeutti tapaa yksilöitä, pariskuntia, perheitä tai ryhmiä yleensä säännöllisesti ja käyttää tapaamisten ulkopuolella aikaa muistiinpanoihin, valmisteluun ja omaan työnohjaukseensa.
Milloin psykoterapeutti voi auttaa?
Psykoterapia sopii, jos haluat työstää syvällisesti toistuvia vaikeuksia: ahdistusta, alakuloa, ihmissuhteiden kaavoja, itsetuntoa, aiempien kokemusten vaikutuksia tai suuria elämänmuutoksia. Siitä voi olla apua myös silloin, kun tunnet olevasi jumissa ilman selkeää diagnoosia. Jos tarvitset virallisen diagnoosin, tietyn psykologisen arvion tai lääkitystä, mukaan voidaan tarvita kliininen psykologi tai psykiatri.
Miten valita
Valitessasi tarkista ammattioikeus ja koulutus, käytetty lähestymistapa ja onko ammattilaisella kokemusta siitä, mihin tarvitset apua. Huomioi myös käytännön asiat: kieli, hinta, sijainti tai etäkäynnit ja saatavuus. Suhde ammattilaiseen on hyvin tärkeä; jos se ei muutaman käynnin jälkeen tunnu oikealta, on täysin hyvä vaihtaa.
Usein kysyttyä
Kattaako julkinen terveydenhuolto psykologisen hoidon maassa Suomi?
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha.
Miten voin tarkistaa, että psykoterapeutti on laillistettu maassa Suomi?
Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026: Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä.