Tietoa aiheesta lapset
Lastenpsykologit sovittavat terapian kunkin ikään, usein leikin ja piirtämisen avulla, ja tekevät tiivistä yhteistyötä vanhempien kanssa. Tavallisia syitä hakeutua ovat ahdistus, pelot, käytös, oppimisvaikeudet ja perheen muutokset. Alaikäisten kohdalla tarvitaan huoltajien suostumus.
Perheterapeutit työskentelevät koko perheen tai useamman perheenjäsenen kanssa parantaakseen vuorovaikutusta, ratkaistakseen ristiriitoja ja käydäkseen läpi muutoksia, kuten eroja, menetyksiä tai lapsen vaikeuksia. He tarkastelevat ihmissuhteita eivätkä vain yhtä ihmistä.
Mielenterveyspalvelut maassa Suomi
Julkinen terveydenhuolto · Hyvinvointialueiden julkiset terveyspalvelut ja Kelan korvaukset
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha. Lisätietoa
Näin tarkistat, että ammattilainen on laillistettu
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto). Lääkärit, myös psykiatrian erikoislääkärit, ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän ammattioikeutensa voit tarkistaa JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
Vakuutukset ja korvaukset
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapian yksilökäynnistä enintään 57,60 EUR. Korvausta saa enintään 80 käynnille vuodessa ja yhteensä 200 käynnille enintään 3 vuoden aikana, ja Kela tekee päätöksen vuosi kerrallaan.
Kiireellinen apu maassa Suomi
Jos sinun tai jonkun muun henki on vaarassa, soita heti hätänumeroon. Nämä palvelut auttavat milloin tahansa:
- 112 · Emergencias
- 09 2525 0111 · MIELI Kriisipuhelin
- 09 2525 0112 · MIELI Kristelefon
Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026 · Lähteet: kela.fi, valtioneuvosto.fi
Merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
Lapset ilmaisevat pahaa oloaan usein käytöksen ja kehon kautta eikä sanoin. Ammattilaisen puoleen voi olla hyvä kääntyä, kun lapsella on pitkittyneitä pelkoja tai huolia, toistuvia raivokohtauksia, muutoksia unessa tai syömisessä, taantumista, kuten kastelun alkamista uudelleen, päänsärkyä tai vatsakipuja ilman lääketieteellistä syytä, vetäytymistä tai koulunkäynnin vaikeuksia, tai vaikean tapahtuman, kuten eron, menetyksen tai muuton, jälkeen.
Mikä auttaa: hoidot ja ammattilaiset
Lasten terapiassa vanhemmat ovat yleensä tiiviisti mukana. Tutkimusnäyttöön perustuvia menetelmiä ovat ikätasolle sovitettu kognitiivinen käyttäytymisterapia, vanhempainohjausohjelmat, leikkiin perustuva terapia, perheterapia ja vaikeiden kokemusten jälkeen traumakeskeinen KKT. Keskeisiä ammattilaisia ovat lasten ja nuorten psykologit, kliiniset psykologit ja perheterapeutit; tarpeen mukaan mukaan voivat tulla puheterapeutit, toimintaterapeutit, koulupsykologit tai lastenpsykiatrit.
Milloin hakea kiireellistä apua
Ota yhteyttä paikalliseen hätänumeroon, jos lapsi on vaarassa, häntä on vahingoitettu, hän on saattanut niellä jotakin myrkyllistä tai hän puhuu halusta kuolla tai vahingoittaa itseään, vaikka olisi pieni. Jos epäilet kaltoinkohtelua tai laiminlyöntiä, hae apua lastensuojelusta tai hätäpalveluista. Äkilliset muutokset tajunnassa, puheessa tai liikkumisessa vaativat välitöntä lääketieteellistä apua.
Mitä voit tehdä sillä välin
Pidä kiinni ennakoitavista rutiineista unen, ruokailun ja leikin suhteen ja rajoita ruutuaikaa, erityisesti ennen nukkumaanmenoa. Vietä joka päivä kiireetöntä aikaa lapsesi kanssa ja anna hänen ohjata leikkiä. Nimetkää tunteita yhdessä ja pysy rauhallisena, kun lapsi on järkyttynyt. Selitä muutokset yksinkertaisesti ja rehellisesti hänen ikätasonsa mukaan. Pidä huolta myös omasta hyvinvoinnistasi, sillä lapset aistivat herkästi aikuisten stressin.
Mitä perheterapeutti tekee?
Perheterapeutti työskentelee perheen kanssa kokonaisuutena ja tapaa useita perheenjäseniä yhdessä tai eri kokoonpanoissa. Arjessa hän auttaa perheitä parantamaan vuorovaikutusta, käsittelemään ristiriitoja, sopeutumaan muutoksiin, kuten eroon, sairauteen, muuttoon toiseen maahan tai lapsen syntymään, sekä tukemaan perheenjäsentä, jolla on vaikeaa. Huomio on rooleissa, säännöissä ja vuorovaikutuksen kaavoissa eikä yhden ihmisen syyllistämisessä.
Milloin perheterapeutti voi auttaa?
Perheterapiasta voi olla apua, kun kotona on jatkuvaa jännitettä, kun lapsen tai nuoren vaikeudet vaikuttavat kaikkiin, eron tai uusperheen muodostumisen jälkeen, menetyksen tai vakavan sairauden aikana tai kun sukupolvien välinen vuorovaikutus on katkennut. Jos jollakulla on vakava mielenterveyden häiriö, perheterapia voi täydentää yksilöhoitoa, mutta ei korvata sitä. Pelkästään parisuhteeseen liittyviin ongelmiin pariterapia voi sopia paremmin.
Miten valita
Valitessasi tarkista ammattioikeus ja koulutus, käytetty lähestymistapa ja onko ammattilaisella kokemusta siitä, mihin tarvitset apua. Huomioi myös käytännön asiat: kieli, hinta, sijainti tai etäkäynnit ja saatavuus. Suhde ammattilaiseen on hyvin tärkeä; jos se ei muutaman käynnin jälkeen tunnu oikealta, on täysin hyvä vaihtaa.
Usein kysyttyä
Kattaako julkinen terveydenhuolto psykologisen hoidon maassa Suomi?
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha.
Miten voin tarkistaa, että perheterapeutti on laillistettu maassa Suomi?
Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026: Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä.