Tietoa aiheesta fobiat
Fobia on voimakas, pitkäkestoinen pelko jotakin tiettyä asiaa tai tilannetta kohtaan (lentäminen, eläimet, korkeat paikat, veri…), joka johtaa välttelyyn. Asteittainen altistusterapia on erittäin tehokas ja vaatii usein vain rajallisen määrän käyntejä.
Terapeutti on arkikielinen nimitys ammattilaiselle, joka tarjoaa keskusteluterapiaa: maasta riippuen hän voi olla psykologi, psykoterapeutti, laillistettu neuvoja, pari- ja perheterapeutti tai kliininen sosiaalityöntekijä. Profiileissa näkyy kunkin terapeutin todellinen ammattinimike, koulutus ja rekisteröinti.
Mielenterveyspalvelut maassa Suomi
Julkinen terveydenhuolto · Hyvinvointialueiden julkiset terveyspalvelut ja Kelan korvaukset
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha. Lisätietoa
Näin tarkistat, että ammattilainen on laillistettu
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto). Lääkärit, myös psykiatrian erikoislääkärit, ovat laillistettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän ammattioikeutensa voit tarkistaa JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
Vakuutukset ja korvaukset
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapian yksilökäynnistä enintään 57,60 EUR. Korvausta saa enintään 80 käynnille vuodessa ja yhteensä 200 käynnille enintään 3 vuoden aikana, ja Kela tekee päätöksen vuosi kerrallaan.
Kiireellinen apu maassa Suomi
Jos sinun tai jonkun muun henki on vaarassa, soita heti hätänumeroon. Nämä palvelut auttavat milloin tahansa:
- 112 · Emergencias
- 09 2525 0111 · MIELI Kriisipuhelin
- 09 2525 0112 · MIELI Kristelefon
Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026 · Lähteet: kela.fi, valtioneuvosto.fi
Merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
Pelko on normaalia vaarallisissa tilanteissa. Fobia on voimakas, pysyvä pelko jotakin tiettyä kohtaan, kuten lentämistä, korkeita paikkoja, eläimiä, neuloja, verta tai ahtaita tiloja, ja se on suhteeton todelliseen riskiin nähden. Siitä tulee ongelma, kun näet paljon vaivaa sen välttämiseksi, panikoit kohdatessasi sen tai kun välttely rajoittaa työtäsi, matkustamistasi, terveydenhoitoasi tai ihmissuhteitasi.
Mikä auttaa: hoidot ja ammattilaiset
Tietyt fobiat reagoivat erittäin hyvin kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan (KKT), jossa käytetään asteittaista altistusta: kohtaat pelätyn tilanteen askel kerrallaan tuettuna. Altistus voidaan tehdä todellisissa tilanteissa, mielikuvien avulla tai joissakin tapauksissa virtuaalitodellisuudessa. Jotkin fobiat voivat helpottaa suhteellisen lyhyellä, tiiviillä hoidolla. Tätä työtä johtavat yleensä psykologit ja kliiniset psykologit.
Milloin hakea kiireellistä apua
Fobiat ovat harvoin hätätilanteita, mutta neulojen, lääkärien tai sairaaloiden pelko ei saisi estää sinua saamasta tarvitsemaasi hoitoa; kerro siitä hoitohenkilökunnalle, jotta he voivat auttaa. Ota yhteyttä paikalliseen hätänumeroon, jos pelko estää sinua hakeutumasta kiireelliseen hoitoon tai jos voimakkaaseen paniikkiin liittyy rintakipua tai oireita, joita sinulla ei ole ennen ollut. Hae kiireellistä apua kaikkiin itsensä vahingoittamista koskeviin ajatuksiin.
Mitä voit tehdä sillä välin
Välttely pitää pelkoa yllä, joten pienet, suunnitellut askeleet pelättyä asiaa kohti voivat auttaa, esimerkiksi kuvien katsominen ennen kuin lähestyt todellista kohdetta. Harjoittele rauhallista hengitystä ruumiillisten oireiden hallitsemiseksi. Hanki luotettavaa tietoa todellisesta riskistä. Pyydä tukea antava ihminen mukaasi ja huomioi jokainen askel eteenpäin. Jos pelko on hyvin voimakas, tämä kannattaa tehdä ammattilaisen kanssa.
Mitä terapeutti tekee?
Terapeutti auttaa sinua puhumaan siitä, mikä sinua huolettaa, ja löytämään käytännön keinoja voida ja selviytyä paremmin. Tapaamisissa hän kuuntelee, kysyy, auttaa sinua huomaamaan toistuvia kaavoja ajatuksissasi, tunteissasi ja ihmissuhteissasi ja sopii kanssasi tavoitteista. Koulutuksestaan riippuen hän voi käyttää kognitiivis-behavioraalisia, humanistisia, systeemisiä, psykodynaamisia tai muita näyttöön perustuvia lähestymistapoja ja työskennellä yksilöiden, parien, perheiden tai ryhmien kanssa.
Milloin terapeutti voi auttaa?
Terapeuttia kannattaa etsiä, kun stressi, ahdistus, alakulo, suru, parisuhdeongelmat, vaikea muutos tai menneiden kokemusten vaikutukset alkavat kuormittaa arkeasi, tai kun haluat yksinkertaisesti tilaa ymmärtää itseäsi paremmin. Jos oireet ovat vakavia, saatat tarvita lääkitystä tai taustalla voi olla merkkejä lääketieteellisestä syystä, ota mukaan myös lääkärisi tai psykiatri.
Miten valita
Valitessasi tarkista ammattioikeus ja koulutus, käytetty lähestymistapa ja onko ammattilaisella kokemusta siitä, mihin tarvitset apua. Huomioi myös käytännön asiat: kieli, hinta, sijainti tai etäkäynnit ja saatavuus. Suhde ammattilaiseen on hyvin tärkeä; jos se ei muutaman käynnin jälkeen tunnu oikealta, on täysin hyvä vaihtaa.
Usein kysyttyä
Kattaako julkinen terveydenhuolto psykologisen hoidon maassa Suomi?
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha.
Miten voin tarkistaa, että terapeutti on laillistettu maassa Suomi?
Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026: Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä.