Tietoa aiheesta ADHD
ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö) vaikuttaa tarkkaavuuteen, impulsiivisuuteen ja aktiivisuuteen lapsilla ja aikuisilla. Diagnoosi edellyttää perusteellista arviointia, jonka tekee usein psykiatri, neuropsykologi tai erikoistunut psykologi. Hoitoon voi kuulua psykoedukaatiota, käyttäytymiseen liittyviä keinoja, tukea koulussa tai työssä ja tarvittaessa lääkitystä.
Psykoterapeutit ovat ammattilaisia, jotka on koulutettu yhteen tai useampaan psykoterapian viitekehykseen (psykodynaaminen, systeeminen, humanistinen, kognitiivis-behavioraalinen…). Suojattu ammattinimike ja vaatimukset vaihtelevat maittain; profiileissa näkyy kunkin ammattilaisen koulutus ja rekisteröinti.
Mielenterveyspalvelut maassa Suomi
Julkinen terveydenhuolto · Hyvinvointialueiden julkiset terveyspalvelut ja Kelan korvaukset
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha. Lisätietoa
Näin tarkistat, että ammattilainen on laillistettu
- Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026. Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä. Hae virallisesta rekisteristä
Vakuutukset ja korvaukset
Kela maksaa kuntoutuspsykoterapian yksilökäynnistä enintään 57,60 EUR. Korvausta saa enintään 80 käynnille vuodessa ja yhteensä 200 käynnille enintään 3 vuoden aikana, ja Kela tekee päätöksen vuosi kerrallaan.
Kiireellinen apu maassa Suomi
Jos sinun tai jonkun muun henki on vaarassa, soita heti hätänumeroon. Nämä palvelut auttavat milloin tahansa:
- 112 · Emergencias
- 09 2525 0111 · MIELI Kriisipuhelin
- 09 2525 0112 · MIELI Kristelefon
Tiedot tarkistettu marraskuussa 2026 · Lähteet: kela.fi, valtioneuvosto.fi
Merkit, joihin kannattaa kiinnittää huomiota
Kaikkien huomio herpaantuu joskus. ADHD:n arviointi voi olla aiheellista, kun tarkkaavaisuuden, järjestelmällisyyden, impulsiivisuuden tai levottomuuden vaikeuksia on ollut lapsuudesta asti, ne näkyvät eri ympäristöissä, kuten koulussa, työssä ja kotona, ja aiheuttavat todellisia ongelmia: kesken jääviä tehtäviä, usein kadoksissa olevia tavaroita, unohtuneita tapaamisia, ajattelematonta toimintaa tai jatkuvaa levottomuuden tunnetta. Aikuisilla se jää usein tunnistamatta vuosiksi.
Mikä auttaa: hoidot ja ammattilaiset
Diagnoosi edellyttää huolellista arviota pätevältä ammattilaiselta, kuten psykiatrilta, kliiniseltä psykologilta, neuropsykologilta tai lastenlääkäriltä iästä ja maasta riippuen. Hoidossa voidaan yhdistää psykoedukaatiota, kognitiivista käyttäytymisterapiaa (KKT) järjestelmällisyyden ja tunteiden säätelyn tueksi, vanhempainohjausta lasten kohdalla, koulun tukitoimia ja tarvittaessa lääkärin määräämää ja seuraamaa lääkitystä. Koulupsykologit ja erityispedagogit tukevat oppimista.
Milloin hakea kiireellistä apua
ADHD itsessään ei ole hätätilanne, mutta impulsiivisuus voi lisätä riskejä. Ota yhteyttä paikalliseen hätänumeroon vakavan onnettomuuden tai vamman jälkeen tai jos jollakulla on ajatuksia itsemurhasta tai muiden vahingoittamisesta. Hakeudu viipymättä lääkärin neuvontaan, jos lääkityksellä on huolestuttavia haittavaikutuksia, kuten rintakipua tai sydämentykytystä, äläkä muuta lääkitystä keskustelematta lääkkeen määränneen lääkärin kanssa.
Mitä voit tehdä sillä välin
Ulkoinen rakenne auttaa: käytä kalentereita, hälytyksiä, listoja ja näkyviä muistutuksia ja pilko tehtävät pieniin osiin lyhyin tauoin. Säännöllinen uni, liikunta ja ateriat tukevat tarkkaavaisuutta. Vähennä häiriötekijöitä työ- tai opiskelupaikallasi. Lapsilla auttavat selkeät rutiinit, täsmällinen kehuminen ja rauhalliset, johdonmukaiset rajat. Etsi luotettavaa tietoa terveysalan organisaatioilta, älä pelkästään sosiaalisesta mediasta.
Mitä psykoterapeutti tekee?
Psykoterapeutti auttaa ihmisiä ymmärtämään ja muuttamaan tunteisiin, ihmissuhteisiin ja käyttäytymiseen liittyviä toimintamalleja jäsennellyn terapiasuhteen avulla. Työtä ohjaa yksi tai useampi suuntaus, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, psykodynaaminen, systeeminen, humanistinen tai integratiivinen terapia. Psykoterapeutti tapaa yksilöitä, pariskuntia, perheitä tai ryhmiä yleensä säännöllisesti ja käyttää tapaamisten ulkopuolella aikaa muistiinpanoihin, valmisteluun ja omaan työnohjaukseensa.
Milloin psykoterapeutti voi auttaa?
Psykoterapia sopii, jos haluat työstää syvällisesti toistuvia vaikeuksia: ahdistusta, alakuloa, ihmissuhteiden kaavoja, itsetuntoa, aiempien kokemusten vaikutuksia tai suuria elämänmuutoksia. Siitä voi olla apua myös silloin, kun tunnet olevasi jumissa ilman selkeää diagnoosia. Jos tarvitset virallisen diagnoosin, tietyn psykologisen arvion tai lääkitystä, mukaan voidaan tarvita kliininen psykologi tai psykiatri.
Miten valita
Valitessasi tarkista ammattioikeus ja koulutus, käytetty lähestymistapa ja onko ammattilaisella kokemusta siitä, mihin tarvitset apua. Huomioi myös käytännön asiat: kieli, hinta, sijainti tai etäkäynnit ja saatavuus. Suhde ammattilaiseen on hyvin tärkeä; jos se ei muutaman käynnin jälkeen tunnu oikealta, on täysin hyvä vaihtaa.
Usein kysyttyä
Kattaako julkinen terveydenhuolto psykologisen hoidon maassa Suomi?
Julkisen mielenterveyshoidon järjestävät hyvinvointialueet, ja hoitoon hakeudutaan yleensä perusterveydenhuollon kautta. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa erikseen kuntoutuspsykoterapiaa 16–67-vuotiaille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Hakemukseen tarvitaan psykiatrin lausunto, joka on enintään vuoden vanha.
Miten voin tarkistaa, että psykoterapeutti on laillistettu maassa Suomi?
Finnish Supervisory Agency (Lupa- ja valvontavirasto), which replaced Valvira on 1 January 2026: Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, ja psykoterapeutti on erikseen suojattu ammattinimike. Tarkista, että henkilö löytyy terveydenhuollon ammattihenkilöiden julkisesta JulkiTerhikki-rekisteristä.